Uusi-Yjälän tila on matkailukäytössä minkä parkkipaikalle voit jättää auton kun käyt laavulla paistamassa makkaraa ja kirjaamassa käyntisi lokivihkoon. Kätkö on piilotettu laavun rakenteeseen siten ettei kätköilyä harrastamattomat sitä löydä.
Seuraava tarina ja tilan pieni historiikki on kopioitu tilan nettisivuilta:
Tarina
Kauan kauan aikaa sitten, kun Kristinusko oli vasta saapunut Suomeen ja Hämeeseen, eli Hämeen sydänmailla vanha Väinö. Paavin kuuriat vaativat veroja vuosi toisensa jälkeen yhä enemmän – valkonahkoja, punakylkiä, puutavaraa ja voita lähetettiin paavin kammioihin. Se harmitti kovasti Väinöä. Niinpä hän kutsui poikansa koolle ja kehotti heitä lähtemään kauas pois – niin kauas, ettei verottajan koura sinne ulottuisi.
Kolme pojista noudatti isänsä kehotusta. He keräsivät talonväkensä ja tavaransa ja lähtivät pohjoiseen, maan ääreen. Ja he tulivat seudulle, jossa vedet virtasivat, metsät seisoivat sakeina ja ranta-alueiden alavuus lupasi hyviä peltomaita. Sinne he asettuivat ja se paikka sai nimekseen Jämä, maailman reuna (myöh. Jämsä).
Pojista vanhin oli nimeltään Auvo (Onni) ja hänen talonsa sai nimekseen Auvila. Keskimmäinen oli nimeltään Vitja (Ansa) – ja hänen tilastaan tuli Vitikkala. Nuorimmainen, Yijä, oli saanut nimensä ukkosen jumalan, Aijan, mukaan ja hänen talostaan tuli Yijälä.
Me täällä Uusi-Yijälässä koemme, että talomme on ukkosen jumalan pojan erityissuojeluksessa. Siksi tuli ja savu ovat meille tärkeitä elementtejä.
Tilan pieni historiikki
- Yijälän tila on kirjattu Hämeen maakirjaan v. 1539.
- Uusi-Yijälän tila lohkottiin Yijälästä v. 1784.
- Pytinki (asuinrakennus) rakennettiin samoihin aikoihin ja Iso Pirtti uusittiin v. 1842.
- Pytinkiä on remontoitu v. 1948 ja 2004.
- Jenny Pitkänen, Tarjan mummo, osti tilan v. 1934.
- Tilalla tuotettiin maitoa, lihaa ja kananmunia.
- Uusipaastot aloittivat tilan viljelyn v. 1987.
- Viljelykasvit: kaura, laidunnurmi (hevosia ja lampaita!) ja marjat – mansikka, vadelma, tyrni, pensasmustikka ja herukat.
- Tila on luomutuotannossa. -------------------------------------------------------------------------------------------------------
Patalahti.
Patalahti on noin 6,5 km pitkä ja 2,078 km² puhdasvetinen järvi jonka korkeutta Patajoen pohjapato säännöstelee pitäen sen vedenpinnan 78,90 metrissä. Patajoki on 1,5 km pitkä kanava Patalahden ja Päijänteen välillä. Päijänteen keskimääräinen vedenkorkeus on 78,30 m joten korkeusero on keskimäärin 60 senttiä.
Patalahdesta ei vielä pääse veneellä Päijänteelle. Sulkujen rakentaminen jäi kohdan savisuuden takia kesken.
Talvella Patalahdella on mahdollisuus luisteluun auratulla luistinradalla jos ilmojen haltija sen suo. Jämsän latuverkosto kulkee tämän laavun vierestä jäälle ja se johtaa Himoksen puolelle mistä pääsee Jämsän keskustaan menevälle ladulle. Moottorikelkkareittikin sijaitsee patalahden jäällä.
9-tieltä matkaa parkkipaikalle on vajaa 1km, siitä pellolla olevaa polkua pitkin laavulle n. 200 metriä.