GC76WKH Suomen itsenäisyyden vuodet *1953* (Traditional Cache) in Finland created by surmaka

GC76WKH ▼

A cache by surmaka Message this owner

Hidden : 6/6/2017

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön.

Kätköt on helppoja tradeja ja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! Tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli Kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.

Vuoden sensaatiouutinen

Kyllikki Saaren kohtalo.

	Kyllikki saari katosi toukokuun 17. päivän iltana Isojoella ja katoaminen nousi kesän 1953 aikana valtakunnan uutiseksi. Ensimmäinen etsintä suoritettiin Kyllikin ja hänen ystävättärensä eroamispaikan luona 20. toukokuuta noin 30 miehen voimin ja varsinaiseen suuretsintään ryhdyttiin toukokuun 21. päivänä noin 600 miehen voimin. Koska mitään ei löytynyt, alkoi selvitä, että kysymyksessä oli rikos. Isojoki ympäristöineen oli tuona kesänä valtavan huhumyllyn kohteena.
	Tragedia sai heinäkuun 1953 loppupuolella uuden käänteen, kun saatiin ensimmäinen todellinen johtolanka. Kyllikin polkupyörä löydettiin suomutaan upotettuna Isojoen Lellunlaakson nevalta, noin kolmen kilometrin päässä oletetulta katoamispaikalta. Sunnuntaina 11. lokakuuta 1953 aloitettiin Isojoella suuretsintä 300 miehen voimin ja pian tehtiin surullinen löytö. Kyllikki Saaren ruumis löytyi suohaudasta. Vainaja siunattiin 25. lokakuuta Isojoen kirkossa, hautajaisiin osallistui 25 000 ihmistä. Kuvassa seututien 661 varrella oleva kyltti Kyllikki Saaren suohaudalle. Rikos on vieläkin selvittämättä.

Vuoden puheeaiheita.

Salaputkijuttu.

	1950-luvun alussa Suomessa päästiin todistaman maamme ensimmäistä julkista "rötösherrajahtia". Eduskunnan oikeusasiamies oli syksyllä 1952 todennut, että Fagerholmin hallituksen neljä ministeriä olivat myöntäneet lainvastaisesti valtionapua konkurssikypsälle Salaputki Oy:lle. Asian teki raskauttavaksi, että yksi ministereistä oli Salaputki Oy:n osakas. Hän siis esiintyi asiassa ensin valtionavun anojana, sitten sen myöntäjänä ja lopuksi sen saajana. Keväällä 1953 perustuslakivaliokunta ja sen jälkeen eduskunta päättivät, että kaikki neljä ministeriä pannaan valtakunnanoikeuteen. 8. syyskuuta valtakunnan oikeus antoi päätöksensä. Oikeus totesi, että valtionapupäätös oli tehty väärin perustein ja että varsinainen osakas oli harhauttanut ministeritovereitaan antamalla väärää tietoa. Osakas tuomittiin 2.5 miljoonan markan vahingonkorvaukseen. Kaksi muuta ministeriä vapautettiin syytteistä ja yksi tuomittiin varomattomuudesta korvauksiin valtiolle.

Kunniaa Stalinille.

	Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin kuoli 5. maaliskuuta ja pääministeri Kekkonen piti seuraavana päivänä ylistävän radiopuheen. Suurin osa suomalaisista ei ehkä tuolloin arvostanut vainajaa samalla tavoin kuin pääministeri. Oheisessa kuvassa puolueagitaattori Koba (Iosif Džugašvili, myöh. Josif Stalin) 1902.

Kalajoen kapina.

	Lokakuun alussa Kalajoella Keski-Pohjanmaalla sattui markkinatanssien aikana yhteenotto poliisin ja iltamayleisön välillä. Tapaus sai alkunsa kun nuorisoseuran talolla paikalla olleet liikkuvan poliisin konstaapeli ja paikallinen poliisi yrittivät lähteä viemään muutamia humalaisina häirikköinä pitämiään nuoria miehiä putkaan poliisiautolla. Iltamayleisön mielestä poliisin toiminta oli pikkumaista ja virkaintoista. Yleisö puuttui asiaan ja riisti pidätetyt poliiseilta. Poliisit pakenivat autoonsa, mutta eivät heti päässeet lähtemään, kun osa miehistä nosti auton perää ilmaan. Poliisit palasivat tanssipaikalle saatuaan lisävahvistuksia, mutta tässä vaiheessa yleisö oli jo hajaantunut paikalta. Lopulliseksi kapinan vahingoiksi jäivät rikkoontunut poliisiauton ovi, jonka korjaaminen maksoi 112 markkaa, sekä erään kapinoitsijan piikkilangoissa revenneet housut. Kalajoen nimismies joutui käynnistämään asiassa tutkinnan, sillä sisäministeriössä haluttiin saada selvyys siihen, mistä poliisiauton oven korjauslasku oli syntynyt. Kapinan päätekijöinä pidetyt miehet pidätettiin ja vietiin joulukuun alussa tutkintavankeuteen Oulun lääninvankilaan. Tammikuussa 1954 viisi heistä tuomittiin kapinasta keskimäärin noin puolentoista vuoden kuritushuonerangaistuksiin ja kaksi sai puolen vuoden ehdollisen tuomion.

Muita vuoden 1953 tapahtumia:

07.01.	Presidentti J. K. Paasikivi palaa sairauslomalta hoitamaan tehtäviään..

24.05.	Suomalaisen Erik Blombergin ohjaama "Valkoinen peura" palkitaan Cannesin elokuvajuhlilla parhaana taruaiheisena elokuvana. Elokuvan naispääosan esittäjä, Blombergin puoliso Mirjami Kuosmanen, voittaa parhaan naisnäyttelijän palkinnon.
01.07.	Koskenkorvan viina tuli myyntiin.
09.07.	Presidentti J.K.Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen.
26.09.	Lauri Leppäsen veistämä Eino Leinon patsas paljastetaan Esplanadin puistossa Helsingissä.
23.10.	Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen vaalikauden pidentämisestä kolmivuotisesta nelivuotiseksi.
17.11.	Presidentti J.K.Paasikivi myönsi eron Kekkosen neljännelle hallituksella ja nimitti Sakari Tuomiojan muodostaman "asiantuntijahallituksen".

Imatran ajot

Ensimmäinen Tourist Trophy (TT)-kilpailu Imatralla ajettiin vuonna 1953. Rata kulki tuolloin Imatrankosken urheilukentän ohi Imatrankoskentielle ja sieltä Kanavakatua pitkin Lyseon ohi maaliin. Tällöin ajettiin sekä moottoripyörillä, että midget-autoilla.
Tämän jälkeen seurasi pitkä tauko, mutta uuden kilpailun järjestäminen hautui koko ajan mielessä. Varmaankin tässä kätköilysarjassa tullaan myöhemmin kertomaan Imatran ajoista enemmän.

Lappeen vaakuna vahvistetaan käyttöön.

Lappeen kunnanvaakuna oli Lappeen kunnan tunnus, joka oli saanut aiheensa pitäjän keskiaikaisen kirkon suojeluspyhimyksestä Pyhästä Laurentiuksesta, joka esiintyi aiheena jo 1600–luvun alkupuolella Lappeen kihlakunnan sinetissä. Vaakunan halstari liittyy olennaisesti Pyhään Laurentiukseen tämän tunnuksena, joka viittaa tämän marttyyrikuolemaan polttamalla rauta-arinalla. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja se vahvistettiin käyttöön 4. helmikuuta 1953. Vaakunan selitys on ”puna-mustahalkoisessa kilvessä oikealle katsova P. Laurentius pitäen oikeassa kädessään kohotettuna halstaria ja vasemmassa kultarahoja; kaikki muu hopeaa”. Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 1967, kun Lappeen kunta liitettiin Lauritsalan kanssa Lappeenrannan kaupunkiin.

Lappee oli aikanaan isohko kunta Etelä-Karjalassa. Seuraavat kylän kuuluivat Lappeeseen:

Annikkala, Anola, Antamoinen, Armila, Haapajärvi, Haikala, Hanhijärvi, Hanhikemppi, Hartikkala, Hietala, Hiivaniemi, Hirvisaari, Huhtiniemi, Hurtamaa, Hyttilä, Hyypiälä, Ihalainen, Ilottula, Iitiä, Kahila, Kanalampi, Karhunkylä, Karhusjärvi, Karkkola, Kasukkala, Kauskila, Kemppilä, Keskisaari, Kiiala, Korkea-aho, Kourula, Kourulanmäki, Kähärilä, Kälvälä, Kärkelä (Kärki), Laakkola, Laihia, Lasola, Lavola, Lempiälä, Lensula, Lipiälä, Luukkala, Lyijynen, Lyytikkälä, Maajärvi, Melkkola, Mentula, Mikonsaari, Monola, Montola, Mustola, Muukkola, Myllylä, Mäkelä, Nyrhilä, Oikkola, Ojala, Pahloinen (Sipari), Pajarila, Parkkarila, Partala, Pelkola, Penttilä, Piutula, Purala, Rantala, Rasala, Rikkilä, Ruohiala, Ruttoinen (Rutola), Ryösölä, Saarniala, Saikkola, Sammonlahti, Seppälä (Pulsa), Simola, Sinkkola, Skinnarila, Sunila, Suomalainen, Taalikkala, Tani (Toivarila), Tapavainola, Tirilä, Toikkala (Pesu), Toivarila, Tujula, Tukiala, Turkkila, Törölä, Uus-Lavola, Vainikkala, Vihtola, Vilkjärvi, Yllikkälä

Lappeen seurakunta on edelleen itsenäinen ja kattaa Lappeenrannan maaseudun, Ylämaan ja Nuijamaan.

Itse kätkö ei ole sen ihmeellisemmässä paikassa, mutta on se sentään sen kunnan puolella, joka tulee "ryöstämään" Lappeen itselleen.

Additional Hints (No hints available.)