Jämsänkallion juurella on levike mihin voi pysäköidä auton.Kätkön lähettyvillä on makkaranpaisto paikka.
Jämsän kylä ja kallio ovat saaneet nimensä kolmesta Jämsän veljeksestä, jotka asettuivat
1600-luvulla Jokitalon paikalle. Jämsänkall
ioon liittyy aivan oma paikallinen tarinaku-
doksensa. Legendan mukaan Jämsänkallioon aukeaa suuri reikä kuin uunin suu. Tätä rei-
kää kalliokyöpelit käyt
tävät kulkureittinään.
”Kulkutienä kerrotaan käytetyn myös hyihalkeamaa, joka on ainakin kolme metriä syvä. Sisällä kalli-
ossa tiedetään olevan siistit paikat, matot lattioissa, Aaron Johanna tästä kertoi käytyään kalliokööpe-
leillä kylässä. Tätä hänen ei kuitenkaan olisi pitänyt tehdä. Pian sen jälkeen, kun Johanna oli paimenes-
sa, vaatteet syttyivät tuleen. Hän paloi niin pahoin, että vaikka kotona huolellisesti tervattiin palaneet
paikat, Johanna kuoli melkein heti.
Vanhaan aikaan nähtiin joskus hirveän suuri suut
ari istumassa Jämsänkallion hyihalkeaman laidalla
neulomassa jalkain ylettyessä maahan [...] Kun syksyisin haettiin lampaita, kuului Jämsänkallion ta-
kapuolelta sihinää ja kihinää jota lampaat kovin pelkäsivät. Oskari Jämsä oli velimiehensä kanssa Jäm-
sänkallion alla metsän roskaa kuokalla ottamassa. Kallion päältä rupesi kuulumaan pelin ääni kuin viu-
lun ääni. Aikansa ihmeteltyään pojat ottivat jalat alleen, olivat vasta alun toisella kymmenellä. Siinä
hötäkässä unohtui takki metsään. Paha se oli hakea, mutta haettiin kumminkin. Kun mentiin järven toi-
selle puolelle, pelin ääni kuului vielä puoli järveen.