Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200 -luvulla tai 1300 -luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1693 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus,
Noista ajoista on kaupunki laajentunut useiden kuntaliitosten myötä. Näiden multien myötä pääset tutustumaan Hämeenlinnan kaupunginosiin tai kaupunginosien osa-alueisiin.
Käikälä on Hämeenlinnan 40. kaupunginosa,
joka sijaitsee noin kuusi kilometriä Hämeenlinnan keskustasta etelään Turenkiin päin. Käikälä rajoittuu etelässä ja lännessä Vanajaveteen ja pohjoisessa Turun valtatiehen. Idässä rajana on Harvialantie.
Käikälä on enimmäkseen pientaloaluetta, mutta täällä on myös suuri teollisuusalue.
Nykyinen Käikälän alue on vanha Vanajan pappila joka liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin vuonna 1967.
Aloituspisteellä näet sähkökaapin jossa oranssilla pohjalla mustia numeroita.
Olkoon numerot ABCDEF.
Kätkön löydät N 60° 58. ABC +145 E024° 31. DEF - 749
Kätkön lähelle pääsee autolla.
Oma kynä ja jatkokäsi mukaan.
Tervemenoa! 🙂