Laukaus puun takaa Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Peruskätkö Murhatun Marianan kiven lähellä.
Itseäni kiehtoo tällaiset vanhat tarinat, vaikka tapaus ikävä onkin.
Tavallinen muovikippo, joka sisältää kynän. Kippo löytyy melko helposti, varsinkin jos on jo muutaman kätkön hakenut. En halunnut tehdä vaikeaa kätköä, vaan halusin tuoda ihmiset Marjaanan kivelle ja kertoa heille hänen tarinansa.
Lähde: Seura 3/1999
Näin sai surmansa nuori ja kaunis Mariana
Silmän verkkokalvoon häilähtää korkea, osin lumen kuorruttama muistokivi. Katse ehtii poimia kivestä yhden sanan, kun auto surahtaa jo sen ohi. Murhattu.... Uteliaisuus herää. On pakko jarruttaa ja peruuttaa taaksepäin.
Kahlaamme lumihangessa korkean harmaan kiven viereen. Se on noin kymmenen metrin päässä vasemmalle tiestä, joka vie Halikon Vaskiolta Kuusjoen suuntaan. Lähempää on helppo nähdä kiveen hakattu teksti kokonaan: Ristin alla on päivämäää: 10.12.1913. Ja sitten: Murhattu Mariana Jokela.
Mariana Jokela? Kuka hän on? Mitä oli tapahtunut tiellä 85 vuotta sitten? Kuka oli pystyttänyt tien viereen harvinaislaatuisen hautakiven?
Kolme laukausta
Tutkimme sanomalehtiä joulukuulta 1913. Tärppää melkein heti. Turkulaisesta Uusi Aura-lehdestä löytyy joulukuun 12. päivältä otsikko: Kamala kaksoismurha Halikossa. Lehden kirjasintyyppi on vanhaa, hieman vaikeasti luottavaaa fraktuuraa. Se ei haittaa. Lehtiuutinen kertoo selkeästi tapahtuneen: Muutamissa taloissa oli kuultu kolme laukausta kello neljän aikaan iltapäivällä hämärän jo laskeutuessa seudun ylle. Kukaan ei kuitenkaan lähtenyt ottamaan niistä selkoa. Viitisen tuntia myöhemmin oli muutama paikkakuntalainen kävellyt maantietä myöten ja löytänyt kaksi ruumista keskeltä tietä. He tunnistivat heti kuolleet.
Toinen oli työmies Kalle Tippala, toinen läheisen lohkotilallisen tytär Mariana Jokela. Iltapäivällä kello kolmen aikaan oli Marianan isä ajanut hevosella murhapaikan ohitse, mutta minkäänlaisia surmateon jälkiä ei silloin vielä tiellä näkynyt.
Puiden takaa
Poliisitutkinta pantiin heti toimeen. Siinä selvisi itse tapahtumien kulku sekä murhateon motiivit. Työmies Kalle Tippala oli ollut töissä Jokelalla ja ihastunut talon tyttäreen Marianaan. Tippala oli jo 55-vuotias ja Mariana vasta 19-vuotias, mutta Tippala oli silti kypsytellyt ajatusta saada tyttö vaimokseen, vaikka tällä oli sulhanen naapurikylässä. Tippala ryhtyi sanoista tekoihin joulukuun alussa. Hän kosi tyttöä, mutta sekä vanhemmat että tyttö, joka surastaan pelkäsi Tippalaa, kieltäytyivät jyrkästi. Aikaisemmin tappeluista rangaistu ja murhastakin syytetty Tippala menetti malttinsa ja uhkasi surmata sekä tytön että itsensä.
Joulukuun 10. päivän aamuna Mariana Jokela oli tapansa mukaan mennyt Kuusjoen turvepehkutehtaalle, mistä hän päivätyön tehtyään palasi kylätietä kohti kotiaan.
Kalle Tippala oli piileskellyt tien vierellä puiden takana jo silloin, kun Marianan isä oli ajanut hevosella paikan ohi. Marianan lähestyessä Tippala oli astunut tielle ja ampunut tyttöä kaksi kertaa. Ensimmäinen laukaus, hirvikuula, osui tytön olalla kantamaan lapioon katkaisten sen varren. Toinen laukaus, haulipanos, osui kuolettavasti tytön rintakehään. Lopuksi Tippala, jonka Uusi Aura uutisessaan määritteli >>ilkeäksi mieheksi>>, oli ampunut itsensä.
Kädet kuolleen ympärillä
Hieman kauempana hautakivestä on Vasko-seuran teettämä muistokilpi: Mustasukkainen, iäkäs mies väijyi tässä kuusen takana ja ampui 19 v. Mariannan haulikolla ja sen jälkeen itsensä neidon vierelle.
Hautakiven pystyttivät aikanaan surmatun tytön järkyttyneet vanhemmat. Vuosikymmenien mittaan se hautautui lähes kokonaan, kun tietä ja ojia levennettiin. -Kivi kaatui ojan penkkaan ja peittyi vähitellen mutaan. Se oli tekstipuoli alaspäin eikä siitä näkynyt kuin vähän yhtä kulmaa, sanoo helsinkiläinen Veijo Paasivaara, joka nelisen vuotta sitten kunnosti kiven yhdessä Toivo Heinon kanssa. -Traktorin kauhalla nostettiin kivi pois ojasta, pestiin se ja valettiin kivelle betonijalusta, ennen kuin se vietiin takaisin paikalleen. Kiveen hakattu teksti näkyi enään huonosti ja maalasin sen mustalla hautakivimaalilla uudestaan. Veijo Paasivaaran isä toimi aikanaan isännöitsijä-työnjohtajana Kuusjoen turvepehkutehtaalla, missä Mariana Jokela kävi töissä. Veijo Paasivaara itse asui vuosikymmenet puolen kilometrin päässä murhapaikalta olleella Turilan tilalla ja kuuli sedältään paljon tarinoita murhenäytelmästä: -Setä kertoi, että murhapäivänä oli kova pakkanen. Ruumiit olivat jo jäätyneet, kun ne löydettiin. Murhaaja oli kietonut kädet rakastamansa tytön ympäri ja laukaissut haulikon varpaallaan otettuaan sitä ennen saappaan ja sukan pois jalastaan. Marianan isä Vennu Jokela oli nostanut ruumiit rekeen ja ajanut ne aamulla Halikon kirkolle.
aiheesta myös osoitteessa:
www.halikko.com/marjaanankivi0001.PDF
Additional Hints
(No hints available.)