Kivikon Hiisi EarthCache

KIVIKON HIIDEN TARINA

Hiisi oli aivan uuvuksissa, omasta mielestään ihan hiton poikki. Eikä se ollutkaan mikään ihme, sillä Hiisi oli kulkenut ties kuinka pitkän taipaleen suuri kivenmöhkäle kantamuksenaan.

Annetuissa ensimmäisen pisteen koordinaateissa Hiisi murahti puoliääneen: "Nyt tää riitti, mun on nälkä." Hiisi paiskasi murikan pois selästään sen verran vimmastuneena, että osa kivesta painui kallioisen maan sisään.

Onneksi Hiisi oli reissuun lähtiessään jättänyt läheiset varakirnunsa puolitäysiksi ja niin hän lähti evästaukoa pitämään. Hiisi kulki hippusen vajaa 170 metriä suuntaan 225 astetta ja alkoi tyhjentämään pieniä kirnuja vesi kielellä.

Puolikylläisenä Hiisi pohti pitäisikö palata kiveä kantamaan vai kävisikö välissä valmistamassa herkkuvoita lisää. Kunnon kirnut kun olivat suunnassa 279 astetta ja niille oli matkaa 425 metriä. Ongelmaa hetken pohdittuaan Hiisi päätti lähteä tekemään lisää evästä.

Perille päästyään Hiisi ryhtyi kirnuamaan kaksin käsin. ”No ei se oo hietöntä hommaa tääkään”, tuhahti Hiisi pian. Lihaksiaan verrytelläkseen Hiisi aloitti uuden kirnun louhimisen ja hiomisen vain reilun kymmenen metrin päässä noin kaakon suunnassa.

Samalla Hiisi tarkkaili taivaanrantaa sadetta peläten. Mikään ei saanut häntä niin helposti pois tolaltaan kuin vetinen herkkuvoi. Sadekatoksen rakentamisen hän oli aloittanut eteläkaakon kulmasta noin 30 metrin päästä isoista kirnuista. Vielä pitäisi monta murikkaa työmaalle kantaa.

Kirnuamisen pariin palattuaan ja mahan täydeltä ihanaa tuoretta voita syötyään Hiisi lähtikin kulkemaan kohti matkalle jättämäänsä kivenmöhkälettä. Tätä reissua Hiisi ei kuitenkaan aloittanut omia teitään kulkien, vaan ihan tarkoituksella hän kapusi ensin kallion päälle. Sitä kautta hän tapaisi jälleen naapurissaan peltojaan pitelevän Pirun.

Niin Hiisi lähti suuntaan 68 astetta ja loikkelehti yhteensä noin 283 metriä. Vaan eipä Piru mokoma ollut paikalla vierastaan vastaanottamassa. Aikansa kuluksi Hiisi viskeli Pirun pellon antimia sinne tänne pitkin pöpelikköä. Jokusen heiton jälkeen Pirun sarvet pilkistivätkin kumpareen takaa.

Piru ei lainkaan ymmärtänyt Hiiden leikkejä. Pikaistuksissaan se huusi turhankin ankarasti: "Painu hiiteen siitä!" Sinne painui Hiisi eikä Hiidestä ole sen koommin Kivikossa kuultu. Hiiden kivi jäi niille sijoilleen ikiajoiksi ja niiden aikojen saatossa Hiiden kirnutkin täyttyivät metsäisellä maalla.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Tämä nelipisteinen geokohde eli maisemakätkö esittelee toisiaan lähellä olevia geologisia muodostelmia. Niillä kaikilla on tieteellistä, opetuksellista ja/tai luonnonsuojelullista arvoa.

Muodostelmien esittelemisen lisäksi kätkön tavoitteena on tarkastella muodostelmien ja ihmisen toiminnan välisiä suhteita. Ensisijainen ja ilmeisin suhde on kielellinen: Muodostelmien nimissä ja nimityksissä esiintyy vanhoja kansanomaisia käsityksiä siitä, miten muodostelmat ovat saaneet alkunsa. Esimerkiksi hiidenkirnu-sanan myötä myös tieteellinen geologia on sidoksissa näihin esitieteellisiin näkemyksiin ja käsityksiin.

Toisaalta tämä Pohjois-Kivikossa sijaitseva ”geologinen puisto” on täynnä merkkejä myös paljon konkreettisemmasta vuorovaikutuksesta. Alueella on runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikana 1914-1918 rakennetun Krepost Sveaborg -maalinnoituksen osia: juoksuhautoja, luolia, tuliasemia ja tykkiteitä.

Voidaksesi logata kätkön löydetyksi, sinun tulee suorittaa seuraavat tehtävät:

Ykköspisteeltä löydät siirtolohkareen, joka monen muun pääkaupunkiseudun siirtolohkareen tavoin on rapakivigraniittia. Lohkare on lähtöisin Viipurin rapakivialueelta ja se on kulkeutunut nykyiselle paikalleen noin 10 000 vuotta sitten Pohjois-Euroopassa vallinneen Veiksel-jääkauden aikana.
a) Mittaile annettujen koordinaattien osoittamaa siirtolohkaretta. Arvioi, kuinka monen miehen voimat Hiidellä oli, jos miehen oletetaan jaksavan kantaa viisikymmenkiloista kiveä ja kivikuution (m³) oletetaan painavan kolme tuhatta kiloa.
b) Selitä lyhyesti, mikä on nykyinen tieteelliseksi kutsuttu näkemys siitä, millaisin voimin kivi on Viipurista Kivikkoon siirtynyt.

Kakkospisteeltä löydät kaksi pientä, laakeaa ja kohtuullisen matalaa hiidenkirnua. Kirnujen syntyminen on sekin yhteydessä Veiksel-jääkauteen.
c) Arvioi pintapuolisesti, kuinka paljon Hiidellä oli eväsvoita tallessa, kun kirnut olivat puolillaan.
d) Selitä lyhyesti, mikä on nykyinen tieteelliseksi kutsuttu näkemys siitä, missä jääkauden vaiheessa ja miten muodostelmat ovat syntyneet.

Kolmospisteeltä löydät kaksi huomattavan suurta hiidenkirnua sekä lähistöltä kolmannen pienemmän. Nämä kuuluvat Helsingin arvokkaimpiin suojelemattomiin geologisiin kohteisiin. Jo vuonna 2004 on esitetty, että kirnut tyhjennettäisiin geologien valvonnassa, jotta niiden ikää voitaisiin selvittää.
e) Mittaa tai arvioi, mikä oli Hiiden sylin mitta, kun hän kahdella kirnulla kaksin käsin tahkoi lisää herkkuvoita. Älä kuitenkaan kajoa itse kirnuihin!

Lasten kanssa kannattaa mennä nelospisteen lähelle teitä pitkin, jotta pahimmat kaivannot tulevat kierrettyä turvallisen etäisyyden päästä!

Nelospisteeltä löydät merkkejä muinaisesta yli 11 000 vuotta vanhasta Yoldiameren rannasta. Yoldiameri oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe.
f) Tältä tiettävästi Helsingin korkeimmalta luonnolliselta paikalta on laajat ja kauaskantoisen näkymät. Mittaa, kuinka korkealla oikein oletkaan merenpinnasta.
g) Selitä lyhyesti, miten näin korkealla kalliolla voi olla rantakivikkoa.
h) Hiisi ei kauaa ehtinyt Pirun pellon antimia kaukaisuuksiin heitellä. Silti läheisellä saman Pirun toisella pellolla (GCZY3N) on pellon antimia jäljellä paljon enemmän kuin täällä. Missähän suurin osa vierailemasi pellon puuttuvista kivistä todennäköisesti on?

Lähetä vastauksesi jokaiseen kahdeksaan kysymykseen profiililinkin kautta Tilhille. Yleisten linjausten mukaisesti sinun ei tarvitse odottaa lupaa löytölokin kirjaamiselle. Halutessasi liitä lokiisi reitin varrella ottamasi valokuva tai useampi. Valokuvien liittäminen on vapaaehtoista.

Lähteitä ja lisälukemista: John Lagerstedt ja Markku Saari, 2000: Krepost Sveaborg: Helsingin maa- ja merilinnoitus ensimmäisen maailmansodan aikana.
Antti Salla, 2000: Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2004.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

   GIANT GOBLIN'S FAIRY TALE

The giant Goblin was exhausted. In his own view, he was damned tired. It was no wonder, because he had been carrying a huge boulder for who knows how long.

"I've had it enough with this and I'm hungry”, the Goblin growled out in the given coordinates and he smashed the stone on the ground. Apparently Goblin was pretty upset and a part of the stone went underground.

Fortunately Goblin had left his near-by little kettle-like churns half full and he went there for a snack. Goblin walked a bit less than 170 meter to direction 225 degrees and started to empty the churns with watering mouth.

Not wholly full nor saturated Goblin pondered should he go back and carry the stone or should he go and prepare more delicious butter. The proper churns were 425 meters away in the direction 279 degrees. After a while Goblin decided to go to the large cauldron-like churns and make more delicacies.

As soon as Goblin got there he started to churn with both of his hands. ”This isn't sweat-less job either”, he soon snorted. In order to loosen his muscles a bit he started to mine a new churn only ten meters away from the large ones.

At the same time Goblin anticipated rain and watched the sky carefully. Nothing would get him so easily upset than watered-down fresh butter. Goblin had started building a shelter for rain protection. The first huge stone he had put into the south-southeast corner of the shelter. There was, however, a need for plenty more.

Soon Goblin was finished with churning and finally the churns and Goblin himself were full of lovely butter. He decided to go back to the stone he'd left behind. This time he travelled via the top of the rock in order to meet his new neighbour. Old Nick had been growing the crops of his in the neighbourhood for some time now.

Goblin bounded 283 meters away from the major churns to the direction 68 degrees. But Old Nick was not at home to welcome his guest. To pass the time Goblin started to throw around the gifts of Nick's earth. After a few throws Goblin noticed the Nick's horns behind a hillock.

When Nick saw what Goblin was doing he got really mad. In a fit of anger Nick shouted a bit too harshly: ”You damned, go to the Nether World!” Goblin left there and since then, no one has heard of Goblin again in this rocky neighbourhood. The boulder stayed in the place where Goblin had smashed it. Over time also the Goblin's churns were filled with foresty soil.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

This four-stage EarthCache introduces four geological formations located near to each other. They all have scientific, educational and/or nature conservation value.

In addition to introducing the formations the EarthCache deals with human interaction with these formation. The primary and most obvious relationship is linguistic. The pre-scientific popular conceptions and explanations are still vividly alive in the popular names of these formations. In fact, one may easily find e.g. ”giant's cauldron or kettle” in a scientific geological presentation as well. These names form interesting links between pre-scientific and scientific explanations and conceptions.

In the Finnish language the character 'hiisi' is of special importance and interest. The etymology of the word hiisi remains still unsolved and therefore it is difficult to provide a correct translation for the word. Here we have adopted 'goblin' as it is the most commonly used translation. 'Goblin' does not, though, have the essential pre-Christian dimension of 'hiisi' as something sacred. Nor does it have the post-Christian dimension of 'hiisi' as, paradoxically, something evil. Since the spread of Christian religion the devil (or Old Nick) has also become a central figure in these popular explanations and names.

For instance, a pothole is in Finnish 'hiidenkirnu' (a goblin's churn) and an erratic boulder is 'hiidenkivi' (a goblin's stone). In contrast, ancient rocky beaches are known as 'pirunpelto' (devil's field).

The secondary level of human interaction with geological formations in this a kind of rich geological park in the northern parts of the Kivikko suburb is far more concrete. The EarthCache is located around the highest natural point in the city of Helsinki. Due to this geographic feature, the area has had military and strategic value. Especially the Russian army made use of the location when the city was fortified during the First World War 1914-1918. The area is filled with trenches, artillery roads, shelters and fire positions.

In order to log the EarthCache as found, you need to fulfil the following tasks:

In the first point you'll find an erratic boulder. The stone is rapakivi granite, as are most of the erratic boulders in the Helsinki neighbourhood. The boulder's origins are in the Vyborg area and it has travelled to its present location appr. 10 000 years ago during the Weichselian ice age of the Northern Europe.
a) Take some measurements of the boulder. Let's assume that a man can carry a stone of 50 kilograms and a cubic meter of stone weights 3000 kilograms. The goblin had, then, the power of how many men?
b) Describe shortly what is the contemporary explanation given to the boulder's long journey.

In the second point you'll find two small and relatively shallow potholes, giant's kettles. Their origins are in the Weichselian ice age, as well.
c) Estimate how much Goblin had butter left for snack when the kettles were half full.
d) Describe shortly what is the contemporary explanation given to the origin of these formations.

In the third point you'll find two considerably larger potholes, giant's cauldrons, and a third smaller one. These are among the most valuable geological formations in Helsinki, which still lack any sort of public protection. It was put forward already in 2004 that these giant's cauldrons should be given the protection of the nature conservation act and they should be emptied under competent supervision.
e) The Goblin churned butter with both hands. Measure how wide was his fathom.

Cachers with children should walk from the third point near to the fourth one along the roads because there are several trenches on the top of the rock.

In the fourth point you'll find signs of an ancient, more than 11 000 years old beach of the Yoldia sea. Yoldia sea was an early stage of the contemporary Baltic Sea.
f) There is a scenic view from this Helsinki's highest natural point. Find out how many meters you are up from the present sea level.
g) Explain shortly how come signs of a beach can be found this high up from the sea level.
h) Goblin didn't have time to throw many stones away from the beach. Still, in the other field of the very same Old Nick (GCZY3N) there are much more stones left. Where do you think most of the missing stones from the beach at hand most likely are?

Send your answers to the eight questions above to the cache owner through the profile link. As the Groundspeak's Knowledge Book states you don't need to wait for our permission to log the EarthCache as found. Please, include at least one photograph taken during your journey in your log. Including a photo is, however, entirely optional.

Sources:
John Lagerstedt and Markku Saari, 2000: Krepost Sveaborg: Land and Sea Fortress of Helsinki during the First World War.
Antti Salla, 2000: Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä.