Lapinlahden historiaa - Käsityöläisaukio Traditional Cache

Tämä tienoo oli merkittävä kirkonkylän hallinnollinen ja kulttuurikeskus: täällä oli ensimmäinen kauppa, kansakoulu, meijeri ja mylly sekä kunnantalo. Myös kirkkoherran pappila oli lähellä.

Isoilla maatiloilla oli vielä viime vuosisadan alussa oma meijeri, mutta silloin alkoivat osuusmeijerit tehdä tuloaan. Lapinlahdelle se saatiin 1907. Meijerin oma laiva Uhri ja myöhemmin Onkivesi kuljettivat kermaa järven takaisista kylistä kirkonkylään. Venäjän vallan aikana on Lapinlahden voita viety Pietariin saakka. Meijerirakennus edustaa funkkis-tyyliä samoin kuin vieressä oleva mylly. Meijerin toiminta loppui v. 1975, ja maidot menivät tästedes paikkakunnan maidonjalostustehtaille. Pihamaalle on nostettu meijerin kirnu muistuttamaan meijerin menneisyydestä. Kirkonkylälle saatiin sähköä meijerin sähkövoimalasta vuodesta 1918 alkaen siihen saakka, kun Savon Voima perustettiin 1947.

Nykyisin käsityökeskuksena toimiva puurakennus on valmistunut vuonna 1920. Alunperin se toimi meijerin isännöitsijän asuntona ja toimistona, myöhemmin kunnantalona, kunnes nykyinen kunnan virastotalo Asematien varrella valmistui vuonna 1981.

Tämän vanhan kunnantalon takana on vanha paloasema, joka oli toiminnassa vuoteen 2013 saakka, jolloin uusi paloasema valmistui Pajuharjuntien varteen 5-tien läheisyyteen. Nykyisin rakennuksessa toimii mm. palomuseo.

Lapinlahden ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään 1881. Parin vuoden kuluttua se sai oman koulutalon, jonka rakentamiseen käytettiin myös puretun rukoushuoneen hirsiä. Tunnetuin tässä talossa koulua käynyt on ollut presidentti Urho Kekkonen (reilun kahden kuukauden ajan). Hänestä muistuttaa reliefi eteläisellä seinällä. Vuonna 2004 remontin jälkeen talo uudisrakennuksineen siirtyi peruskoululta lukiolle.

Kylän pääkatu kulki käsityöläisaukion läpi vielä vuoteen 1973 saakka, jolloin pohjoispuolelle valmistui rautatien ylittävä Linnansalmentien silta. Viereinen rautatien alikulku valmistui syksyllä 1984.