Olipa kerran Ahviolla
Olipa
kerran Ahviolla eli OKA -kätkösarja esittelee Ahvionkosken 1,2 kilometriä
pitkää vapaana virtaavaa koskialuetta ja saarisokkeloa. Kosket on suojeltu
koskiensuojelulailla ja alue kuuluu Kymijoen Natura 2000 -alueeseen.
Sarjaan kuuluu 10 kätköä ja jos kierrät ne kerralla, matkaa pitkin enemmän
tai vähemmän virtaavaa vettä pitkin kertyy yli 4 km. Alueen
pudostuskorkeudeltaan suurimpiin koskiin (Martinkoski ja Kotokoski) ei ole
tarvetta mennä. Olosuhteet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan ja joen
virtaamaasta ja veden lämpötilasta löydät tietoja Ympäristöhallinnon
Vesi-palvelusta:
www.vesi.fi (ymparisto.fi).
Voit kiertää kätköt numero- tai valitsemassasi järjestyksessä. Huomioi
liikkuessasi, että alueella on muutama mökki. Neljä kätköistä saa käsiin
rantautumatta, mutta muut vaativat kuivalle maalle siirtymistä ja tämä
on hyvä huomioida jalkineita valitessa. Muista kerätä lokikirjoista
talteen koodit matkan varrelle osuvaa bonuskätköä varten.
Once upon a time in Ahvio (OKA). Look at OKA#1 for the English translation of this part.
OKA#9 - Bonus
Olipa kerran Ahviolla -kätkösarjan bonuskätkö, joka on piilotettu niin,
että joudut rantautumaan. Kerää numerot kätköjen OKA#1 - OKA#7
lokikirjoista. Ota huomioon myös OKA#5:n puuttuva numero, joka on 2.
Muodosta em. numeroista Gade -avain. Käytä esim. tätä laskuria (zuge) tai tätä laskuria (Arisoft) tai tätä ohjetta. Kätkö on koordinaateissa
N 60° GY.NAL E 026° UV.FMZ
The bonus cache of the Once upon a time in Ahvio -series. You must go
ashore to log the cache. Collect the numbers from the logbooks of the
cache OKA#1 - OKA#7. The number of the OKA#5 is missing, but it is 2.
Create the Gade -key from those numbers. You can use e.g.
this calculator (zuge) or this calculator (Arisoft) or these instructions. The cache is in the coordinates N
60° GY.NAL E 026° UV.FMZ
Kymijoen lähihistoriaa
Lähes
kaikki Kymijoen koski- ja virta-alueet ovat muuttuneet ihmistoiminnan
vuoksi. Muutokset johtuvat vesistörakentamisesta sekä tulvasuojelun ja
uiton takia tehdyistä koskiperkauksista. Tästä näet esimerkkejä myös
Ahvionkosken alueella, jossa mm. Keskikoski on louhittu Päijänteensaaren
halki 1930-luvulla.
Kymijoen saastumisesta pahimmat esimerkit löytyvät Kuusankosken ja
Keltin väliltä, jossa pohjasedimentissä on maailman korkeimpia mitattuja
dioksiinipitoisuuksia ja jokea onkin sanottu yhdeksi maailman
myrkyllisimmistä. Pohjasedimenttien dioksiinit, furaanit ja elohopea
ovat pääosin peräisin joenvarren teollisuudesta puunsuoja-aine Ky 5:n ja
kloorin valmistuksessa käytetyistä sekä jossain määrin myös
puunjalostusteollisuudessa aiemmin käytetyistä kemikaaleista. Pohjaan
kerrostuneet ympäristömyrkyt ovat sitoutuneet sedimentteihin, eivätkä
onneksi lähde liikkeelle, ellei pohjaa käsitellä esimerkiksi
ruoppauksin.
Kymijoen vesi on kuitenkin puhdistunut tasaisesti viimeisten
vuosikymmenien aikana mm. päästöjen vähenemisen ansiosta. Nykyään
Kymijoki onkin palannut merkittäväksi Etelä-Suomen lohijoeksi.
Look at OKA#1 for the English translation of this part.